Eilen tuli mielenkiintoinen dokumentti televisiosta. Aiheena oli seksuaalivalistus (tai lähinnä sen puute) Texasin kouluissa. Tuohan tuntuu olevan Amerikassa laajempikin ongelma (ei siis vain Texasissa) ja aiheesta on tullut ohjelmia ennenkin.
Nyt tuolla suuren meren takana, rohkeiden ja vapaiden ihmisten maassa, vallankahvaan päässyt uskonnollinen oikeisto on onnistunut ujuttamaan koulujen seksivalistuspolitiikan ainoaksi hyväksyttäväksi aiheeksi "pidättäytymisen". Opettajilla ei ole lupaa puhua mistään muusta, ei edes oppilaan kysyessä, tai heidät voidaan irtisanoa virastaan. Kondomin mainitseminen voi johtaa oppilaan erottamiseen määräajaksi koulusta. Koulujen tueksi myös erilaiset uskonnolliset järjestöt järjestävät nuorille näyttäviä tilaisuuksia (show on kuin paraskin rock-konsertti), jossa nuoret yritetään saada lupaamaan seksistä pidättäytymisestä ennen avioliittoa. Ja tietenkin homma menee niin, että näille uskonnollisille organisaatioille saadaan valtion tukea, mutta perhesuunnittelua tai ehkäisyvalistusta antaville järjestöille ei heru penniäkään verovaroja.
No, eipä taida homma oikein kuitenkaan toimia, sillä ns. "sivistysvaltioista" tehdyt tilastot teiniraskauksista, sukupuolitaudeista ja varsinkin HIV:stä eivät ole Amerikan kohdalla kovin kaunista katseltavaa. Sinälläänhän tuo "pidättyväisyys" on ihan hyvä ja varmasti toimiva konsepti, mutta se ei kyllä saisi olla ainoa nuorille kerrottava asia. Tämä siis tietenkin vain minun henkilökohtainen mielipiteeni.
Mielenkiintoista tuossa dokumentissa olivat laajemman valistuksen vastustajien kommentit ja taktiikat. Yleinen linja tuntui olevan, että kaikissa asioissa on vain kaksi täysin vastakkaista puolta. Tämä asennehan on toki tuttu kyseisen maan korkeammastakin politiikasta. Onhan presidenttikin välittänyt viestiä muille maille koskien "terrorismin vastaista sotaa", että "olette joko meidän puolellamme, tai olette meitä vastaan". Kaikki muistivat korostaa, että "amerikassa voitte vapaasti valita puolenne", mutta toisaalta sitten taas peloteltiin väärän puolen valitsemisen seurauksilta. Varmaan todella toimii hyvänä opetuksena poliittisesta toiminnasta kiinnostuneelle lukiolaiselle, kun hänelle kerrotaan suoraan, että "Voithan toki olla eri mieltä ja alkaa ajamaan asiaa. Mutta muista, että minä ja pari kaveria täällä kuitenkin kaikesta päätetään.". No, eipähän tyttörukka suotta haaskaa energiaa ihmisten mielipiteiden muokkaamisen yrityksiin tai sellaisiin illuusioihin kuin "demokratiaan". Elämä on niin paljon helpompaa, kun äänestää vain republikaaneja, niin kuin isäkin tekee.
Ilmeisesti vallan kahvassa olevat ihmiset ovat huomanneet, että pelokkaat ihmiset ovat helpompia hallita. Niin monessa asiassa tuolla Amerikassa tuntuu pelottelu olevan ainoa tapa kertoa asioista. Michael Moorehan tätä asiaa käsitteli aseiden kannalta dokumentissaan "Bowling for Columbine" ja tässä dokumentissa pelottelu tuntui olevan näiden uskonnollisten valistajien pääasiallinen taktiikka. Kovana faktana heitettiin, että vain "pidättäytyminen" suojaa 100% sukupuolitaudeilta ja raskaudelta. Onhan tuo toki totta, mutta kun tuo ei riittänyt, vaan seuraavaksi piti kertoa, että tärkeimmät sukupuolitautien leviämistavat ovat verikontakti ja ihokontakti. Ja sitten tuli todellinen pommi. Pastori kertoi, että taudit voivat tarttua kättelemällä sairastunutta henkilöä! Siis mitä vit...! Onkohan meiltä täällä "vanhassa maailmassa" pimitetty jotain, koska en ole tuollaista väitettä koskaan kuullut sukupuolitautien yhteydessä? Pitäisiköhän minun alkaa huolestumaan, koska olen käynyt yhdessä maailman pahimmista HIV-valtioista (Etelä-Afrikka) ja kätellyt siellä useita ihmisiä? Ja voisiko tuon tulkita myös niin, että tuo pastori kehoittaa Amerikassakin nuoria kättelemään vain sellaisia ihmisiä, jotka ovat tuon "pidättyväisyyslupauksen" tehneet?
Joku koulupiirin valvoja (Simpsoneiden Superintendent Chalmersin vastine) kertoili, että jos koulut kertoisivatkin kondomeista, niin silloinkaan ei kerrottaisi kuinka ne toimivat 86 prosenttisesti, vaan mieluummin niin, että ne pettävät 14 prosenttisesti (mielestäni meillä opetetaan hiukan toisenlaisia lukemia). Pelon luomista tässäkin siis. Ja kun kerran kondomit eivät ole 100% luotettavia, niin parempi olla kertomatta niistä kokonaan. Kumma että tätä 100% sääntöä ei noudateta muilla aloilla? Olisi voitu yksikin hyvin kallis sotaretki Irakiin jättää väliin, kun ei voitu olla 100% varmoja, että sieltä mitään joukkotuhoaseita löytyy. Tuohonkin retkeen haaskatuilla varoilla olisi voitu sitten vaikka koittaa parantaa maan lukutaitoprosentteja (nämäkin teollisuusvaltioden joukossa ei niin kovin mairittelevia).
Olen kyllä tiennyt, että amerikkalaisilla on kummallinen suhtautuminen alastomuuteen. Mutta kun 16-18 vuotias tyttö on totaalisen hämmentynyt, kun vieraillessaan paikallisessa aids-tukikeskuksessa, nähdessään kondomin laittamisen tekopeniksen päälle, toteaa "En ole koskaan nähnyt penistä. En ole nähnyt edes isääni koskaan alastomana.", vetää se kyllä suomalaisen saunakulttuurin kasvatin hiukan hiljaiseksi. Eiköhän meillä kuitenkin suurin osa kaiken ikäisistä ole nähnyt isän, äidin, siskon tai veljen (ja monesti jopa kaveritkin) alasti ja siten tietää mitä sieltä vastakkaisen sukupuolen vaatteiden alta löytyy. Moni suomalainen perhealbumi olisi varmaan amerikkalaisten mielestä suorastaan törkeää lapsipornoa. Pitäisiköhän itsekin alkaa tuhoamaan omista albumeista ne muutamat vanhempien minusta pienenä ottamat kuvat joissa satun olemaan alasti. Varsinkin kun tässä nyt tunnustan tuollaisia kuvia minulla olevan, niin kohta varmaan joku kukkahattutäti tekee minusta tutkintapyynnön ja poliisi tulee tekemään kotietsinnän. Siinä sitten "häkki heilahtaa" lapsipornon hallussapidosta. Väliäkö sillä, että kuvissa olen minä itse. Tuulet tuntuvat olevan kovasti meilläkin sen suuntaiset, että järjen käyttö lakkaa heti, kun joku lausuu maagisen sanan "lapsiporno". Tämähän on nähty esim. nettifiltteröinnistä keskusteltaessa.
Amerikassahan valtio ja kirkko on tiukasti erotettu toisistaan (idea, jonka soisi kotimaahammekin kopioitavan ja pikaisesti). Niinpä valtion kouluissa ei uskontoja opeteta ja kaikki ovat tyytyväisiä. Totuus on kuitenkin hiukan toinen, onhan esim. presidentti varsin avoimesti ilmoittanut olevansa "Jumalan sotilas ristiretkellä vääräuskoisia vastaan". Huvittavaa oli tässäkin dokumentissa, kun koulun johtokunta muodostui ainoastaan paikallisista "tosiuskovista oikeamielisistä", eli siis konservatiivisista republikaaneista. Aloittivatpa jopa kokouksenkin ensin rukoilemalla.
Dokumentin todellinen helmi oli kuitenkin "pidättyväisyyspastorin" kommentti, jossa hän suoraan totesi "Kristinusko on maailman suvaitsemattomin uskonto". Tämä kommentti pitäisi pitää mielessä kotimaassammekin, koska kirkko joutuu jatkuvasti ristiriitoihin yhteiskunnallisten asioiden kanssa ja erilaiset kirkon sisäiset "ääriliikkeet" ("hihhulit") saavat lisää kannattajia. Tästä ei voi seurata muuta kuin meidänkin kristillisen kirkkomme radikalisoituminen ja kirkon asenteiden koventuminen. Mikä "lähimmäisenrakkaus" tai "henkilökohtainen usko"? Joko uskot niin kuin me kerromme sinulle, tai olet meitä vastaan ja joudut helvettiin. Helppoa ja selkeää, eikö totta?
Kaikesta tästä huolimatta aion kyllä joskus vielä vierailla Yhdysvalloissa. Varmasti hieno maa ja paljon hyvääkin löytyy. Mutta luulen että olen onnellisempi, kun ei tarvi olla sen kansalainen tai asua siellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti