No nyt on tullut tuota Timo Rautiaisen soololevyä reilun viikon verran kuunneltua. Jonkinlainen mielipide alkaa olla tuosta jo muodostuneena ja voi alkaa täällä leikkimään musiikkikriitikkoa, vaikka takana ei olekaan epäonnistuneita musiikinopintoja.
Ensin hiukan ennakko-odotuksista levyn suhteen. Mielenkiintoa tätä levyä kohtaan toki oli olemassa, johtuen lähinnä Trio Niskalaukauksen materiaalin kolahtamisesta minuun henkilökohtaisesti. Kun ensimmäiset tiedot levyllä soittavasta kokoonpanosta alkoivat tulla julkisuuteen, mielenkiinto vain lisääntyi, koska kyseessä on melko erikoinen kokoonpano. Levyllähän soittavat Rautiaisen lisäksi Nightwishin "sielu" Tuomas Holopainen, Niskalaukauksesta tuttu Nils Ursin, ex Children of Bodom kitaristi Alexander Kuoppala, ainakin kielisoittimien suhteen multi-instrumentalisti Peter Engberg ja ehkä erikoisimpana paremmin näyttelijänä tunnettu Jussi Lampi. Ja tuottajan roolissa sekä "sanoituskonsulttina" toimii Jarkko Martikainen.
Mutta sitten itse levyyn...
Eteenpäin - Levyn aloittava nopea, hiukan kansanlaulupoljentoinen kappale. Jo Niskalaukauksen levyiltä löytyy räväköitä aloituksia ja tämä jatkaa samoilla linjoilla. Sanoitukseltaan biisi sopii hyvin tämän levyn aloittajaksi. Vanha jää taakse ja eteenpäin mennään.
Pesäpallomaila - Suhteellisen hidastempoinen ja melkoisen raskas (ei kuitenkaan perusjynkytystä) kappale. Sanoitukset ovat erittäin synkät väkivaltaa ja agressioita pohdiskelevat. Ehkä tässä biisissä on jotain sukulaisuutta kauas menneisyyteen Lyijykomppaniaan.
Punainen viiva - Levyn sinkkulohkaisu ja melko ymmärrettävä sellainen. Tuttuja sävyjä Niskalaukauksen suuntaan, mutta kuitenkin sopivasti uutta. Biisin perustan muodostaa vahvasti kitarariffi ja sanoitus pohdiskelee ihmiselon ajan kulumista ja sen loppumista. Biisissä on kuitenkin jotenkin hiukan positiivisempi yleistunnelma, kun jos tätä ajattelisi Niskalaukauksen biisinä. Hittimateriaalia, mutta kestänee myös pidempää kuuntelua.
Sinulle - Hiukan kantrisävytteinen rakkaudentunnustus puolisolle. Rokkaa oikein mukavasti.
Uskonnonpastori - Levyn rankempaa osastoa, niin musiikillisesti kuin sanomaltaan. Tämä biisi ei ehkä kuitenkaan avaudu ihan helposti, vaan vaatii hiukan sulattelua.
Lumi - Lyhyt kitarainstrumentaali, joka tavallaan toimii introna seuraavaan biisiin.
Meille niin rakas - Ehkä levyn helmi, vaikka onkin juuri niin "perus-Rautiaista" kuin vain voi. Hidastempoinen, jollain tavalla koskettava melodia ja henkilökohtaiset sanat. Nämä ovat kai juuri ne komponentit, jotka niin moniin (myös minuun) iskivät myös Niskalaukauksen tuotannossa. Biisin lopussa hienoa, jopa progemaista kitarasooloilua.
Vesien hallitsijan testamentti - Jälleen hiukan kansanmusiikkivaikutteita. Hiukan ehkä tasapaksua tuotantoa levyllä. Ei oikein tee vaikutusta, ei hyvässä eikä pahassa.
Sarvivuori - Instrumentaalibiisi jälleen. Hienoa kielisoitintyöskentelyä kosketinsoitintaustan päällä. Tunnelmapala.
Hiljaisen talven lapsi - Tuomas Holopaisen sävellys ja sanoitus. Ja tuo kyllä kuuluu selvästi (ei missään nimessä huono asia). Hiukan sanoituksista paistaa se, että Holopainen on tottunut riimittelemään englanniksi. Vaikka sanoja on ilmeisesti hiukan viilannut myös Jarkko Martikainen (joka on tällä hetkellä elävien suomalaisten sanoittajien aatelia ja loistava kielenkäyttäjä muutenkin), niin silti sanat ovat joiltain osin hiukan kömpelöt. Sanojen merkitystä pohtiessa ei voi olla ajattelematta, että ne sisältävät viittauksia Nightwishin "yhden aikakauden loppuun". Kertosäkeessä vierailee myös Sonata Arctican Tony Kakko, ei todellakaan mikään huono laulaja. Hieno biisi ja kestää kyllä kuuntelua. Jättää myös odottelemaan mielenkiinnolla Nightwishin tulevaa materiaalia. Eipä nimittäin olisi ensimmäinen kerta, kun tuskasta ja kärsimyksestä syntyisi hienoa jälkeä musiikillisesti.
Kaikenkaikkiaan hieno levy. Ei aivan täydellinen ja ehkä hiukan lyhyt. Mutta kuitenkin levyn musiikista kuuluu, että levyä on tehty tosissaan ja aidosta tahdosta tehdä musiikkia. Siinäpä on motiivi, jota valitettavan harvoin nykyään pidetään kriteerinä musiikintekemiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti