Kovin on vähäiseksi käynyt tämä päivitystahti tässä kesällä, mutte se ei suinkaan tarkoita, että mitään ei olisi tullut tehtyä tai ei olisi mitään sanottavaa. Sanottavaa olisi paljonkin ja kenties lähiaikoina tulee kirjoitettua oikein kunnon vuodatus monestakin asiasta mitä on kesän aikana tullut mieleen.
Mutta kesäänhän kuuluvat erilaiset tapahtumat ja niilläpä on tapana usein olla musiikkipitoisia, tietenkin sen lähes pakollisen kalliin oluen kiskomisen huterista muovituopeista lisäksi. Mitään massiivista festarikiertuetta ei ole tullut tehtyä, mutta tulipahan oltua pitkästä aikaa Tampereella Tammerfestin aikaan ja nyt siis Lappeenrannan linnoituksen yössä. Tuosta Tampereen keikasta, jossa siis tuli nähtyä Viikate ja Timo Rautiainen, kirjoittelen varmaan enemmän syyskuussa, kun silloin pitäisi katsastaa tuo Rautiainen vielä Jyväskylän Lutakossa. Mutta nyt keskityn viime lauantain Jean S. ja Yö -yhtyeiden keikkaan Lappeenrannassa. On muuten tullut erinäinen määrä kuvia otettua noilla keikoilla, joten kai tässä jossain vaiheessa pitäisi niistä parhaimpia alkaa keräilemään Flickr:iin kaikkien nähtäville.
Täytyy kyllä myöntää, että Jean S. on keksinyt oikein hyvän konseptin. Otetaan vanhoja Finnhits-klassikoita ja tehdään niihin menevät sovitukset suhteellisen suurelle bändille. Kun show on hyvä, niin keikkaa sitten pukkaakin oikein urakalla varsinkin erilaisista firmojen tilaisuuksista ja tietenkin myös "kansanjuhlilla". Kyseessä on varmaan yksi tämän hetken aktiivisimmin keikkaa tekevistä bändeistä Suomessa. Finnhitsit eivät minuun oikein iske, mutta pakko kuitenkin sanoa, että hienon shown bändi osasi heittää ja kansa näytti keskimäärin viihtyvän oikein hyvin.
Illan pääesiintyjänä olikin sitten Yö. Ja täytyypä sanoa, että siinäpä on hyvin ristiriitaisia ajatuksia minussa herättävä bändi. Sitä ei käy kieltäminen, että kyseessä on yksi suomirockin suurista ja mahtavista, tai dinosauruksista. Bändin matkalle on sattunut huimaa menestystä ja syvääkin syvempiä pohjamutia, mutta silti on vain on eteenpäin porskutettu, vaikkakin alkuperäisestä miehistöstä jäljellä ei enää olekaan kuin laulusolisti Olli Lindholm.
Yli 20 vuoden uralla Yö:lle on kerinnyt kertymään sellainen määrä materiaalia, että ikinä ei enää tarvisi yhtään uutta biisiä tehdä, kuin kenties kokoelmien bonusbiiseiksi, ja siltikään ei tarvisi aina keikoilla soittaa samoja biisejä, niitä pakollisia lukuunottamatta. Ottaen huomioon millaisia hittejä esim. "Joutsenlaulu" (suomirockin "Stairway to Heaven" mielestäni), "Ihmisen poika" ja viimeisimpänä "Rakkaus on lumivalkoinen" ovat olleet, ei varmastikaan ole helppoa lähteä aina uudelle levylle materiaalia kasaamaan. Tästä seuraakin hyvin epätasaista ja yksitoikkoista materiaalia. Omasta mielestäni tämä näkyy parhaiten vertailemalla juuri "Ihmisen poika" ja "Rakkaus on lumivalkoinen" -biisejä. Vaikkakin nuo ovat hyvin toistensa kaltaisia biisejä, niin jotenkin vain minuun henkilökohtaisesti toinen noista iskee aivan kympillä, mutta toinen ei sitten ollenkaan. Jokin ero noissa vain on, jota en pysty täysin selittämään. "Ihmisen poika" vain on rehellisemmän oloinen, sen sanat ja kokonaisuus todella kuulostavat siltä, kuin isä olisi sen kirjoittanut seuratessaan pienen poikansa nukkumista ja samalla pohtien peloissaan mitä pojalla mahtaa elämässään olla edessä. Biisin tunnelma siis toimii ja sopivassa mielentilassa saa silmäkulman hieman kostumaan (jännä ilmiö, jonka muutamat biisit saavat aikaan). "Rakkaus on lumivalkoinen" taas saa minussa aikaan suuren "puistatusreaktion". Biisi vain kuulostaan minun korvaani jotenkin väkinäiseltä ja keinotekoiselta. Sanojen ja musiikin kombinaatio vain ei siinä kohdallani toimi jostain syystä ollenkaan.
Livebändinä Yö on juuri sellainen kuin pitkään kiertäneen bändin voi olettaakin olevan, positiivisessa mielessä. Erittäin ammattitaitoista ja kaikkea turhaa "rock-kukkoilua" kaihtavaa yleisön palvelemista. Mikä tärkeintä, bändistä ei näy merkkiäkään väsymisestä ja hommaan leipääntymisestä, joita esim. toisen Porin lahjan suomirockille, eli Dingon, kaikista udelleenlämmittelyistä on aistittavissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti