sunnuntai 26. maaliskuuta 2006

Amorphis @ Lutakko 24.3.2006

Tulipa sitten käytyä katsastamassa Amorphis Lutakossa perjantaina. Olen jo pitkään pitänyt bändistä, mutta livenä ei ole ollut aikaisemmin mahdollisuutta heitä nähdä. Amorphis on kyllä kotimaisen metallimusiikin todellisia helmiä, vaikka mitään HIM/Nightwish mittakaavan suosiota heidän osakseen ei koskaan ole tullutkaan. Ovat kuitenkin uskoneet omaan jutuunsa, vaikka ongelmiakin on matkalla ollut varmasti aivan tarpeeksi. Hyvä näin, sillä nyt kaikki näyttää ja kuulostaa erittäin hyvältä jälleen.

Omistan yhtyeen koko tuotannon kokoelmia ja kahta levyä lukuunottamatta. Ensimmäistä levyä on vaikea nykyään löytää ja toisessa puuttuvassa on valitettavasti kopiosuojaus/käytönesto (kiitos EMI:n), joten se on saanut jäädä kaupan hyllylle. Tuota kopiosuojattua/käytönestettyä en ole oikeastaan edes kuullutkaan, mutta enimmäkseen sitä ja edeltäjäänsä pidetään hiukan "välitöinä", joten menetys ei ole kovin suuri. Ehkä näitä joskus julkaistaan uudelleenpainoksina aivan oikeina CD-levyinä.

Uusin levy "Eclipse" räjäytti kyllä tajunnan heti ensikuulemalla. Tässä vain tuntuu olevan tiivistettynä jälleen kaikki hyvät puolet Amorphiksen musiikista. Paluu takaisin alkuaikojen "konseptialbumi"-ideaan tuntuu toimivan. Alkupään tuotantohan haki inspiraatiota Kalevalasta ja Kantelettaresta, tämän uusimman hakiessa sitä Kalevalan yksittäisen henkilön Kullervon tarinasta. Tässäpä hyvää materiaalia äidinkielen opettajille näyttää nykyajan TosiTV-Playstation-sukupolvelle, että ei Kalevalan käsittelyn tarvi olla "vanhanaikaista".

Vaikka Amorphiksen juuret ovat vahvasti death/doom-metallissa (en aivan tarkkaan osaa sanoa kummassa, kun yleisemmin näiden lajityyppien edustajat eivät suosikkeihini kuulu ja siten genrejako on minulle hiukan hämärän peitossa), niin silti jokin tässä bändissä vain on aina ollut omaperäisen kuuloista. Biisit eivät tosiaankaan ole olleet tasapaksuja ja varsinkin monissa alupään tuotoksissa tuntuu olevan yhdessä biisissä yhtä paljon koukkuja kuin monilla muilla bändeillä koko albumissa. Melodiat pohjaavat vahvasti niin kotimaisen kansanmusiikin perinteisiin, kuin hiukan itämaisempiinkin sävyihin. Vielä kun bändin pääasialliset biisintekijät Tomi Koivusaari ja Esa Holopainen avoimesti tunnustavat arvostavansa suuresti Pink Floydia, joka on ehkä minulle se kaikkien bändien bändi, niin kuinkas voisin olla tästä pitämättä.

Erinäisten syiden takia bändin pitkäaikainen laulaja lähti muihin projekteihin edellisen albumin jälkeen. Hänen paikalleen ei varmasti ole ollut helppo uutta löytää, saatikka uuden astua. Onneksi uusi laulaja lunastaa paikkansa täydellisesti. Kiitos kaikesta ja hyvää jatkoa Pasi Koskinen, tervetuloa Tomi Joutsen.

Mitä sitten tuosta itse keikasta sanoisi? No, yksinkertaisesti se oli loistava. Ehkä paras klubikeikka jossa olen ikinä ollut. Kyseessä ei ollut mikään mahtava visuaalinen spektaakkeli, mutta tärkein toimi, eli soitto oli kohdallaan.

Kun keikka oli ohi, niin narikkajonossa eräs valopää herätti kyllä ärtymystä. Pienessä humalassa oleva noin parikymppinen trendivaatteisiin pukeutuva ja ärsyttävän "hesalaisaksentin" omaava (tai vain sellaista esittävä) mieshenkilö alkoi kovaan ääneen kertomaan kaverilleen kuinka "Ei toi sit kyl yhtään iskenyt muhun. Siis aivan kauheet tusinaörinämetallii. DT (Dream Theater toim.huom.) on vaan niin paljon siistimpää". Vaikka tietenkin jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin, niin enpä kyllä ihan äkkiä lähtisi vertaamaan Amorphista ja DT:a, vaikka pidän kyllä kovasti myös DT:sta. Enkä varsinkaan laukoisi kommenttejani tuohon sävyyn, kovalla äänellä ja tuollaisessa paikassa. Jonkun muun bändin keikan jälkeen tuollaiset kommentit olisivat voineet saada aikaiseksi väkivaltaista toimintaa kommenttien esittäjää kohtaan oven ulkopuolelle ja järjestysmiesten näkökentän ulkopuolelle päästyä. Nyt ihmiset lähinnä jakelivat sääliviä "***tanan pelle"-katseita.

Pitääpä tähän vielä kehaista uudistettua Lutakkoa. Olin jo aikaisemmin käynyt siellä katsomassa CMX:ää (mutta en jaksanut siitä tänne kirjoittaa) ja nyt tämä keikka vain vahvisti vaikutelmaa siitä, että remontti on onnistunut hyvin ja Lutakko on aivan loistava keikkapaikka. Pitää ruveta käymään useamminkin ja kenties jopa liittyä Jelmun jäseneksi. Ensi viikonloppuna siellä olisi YUP, sitä seuraavana Poets of the Fall ja hiukan myöhemmin Viikate.

Ei kommentteja: