Rankkaa avautumista...

Mihinkähän tämä maailma on menossa? Tuntuu että ihmiset muuttuvat tyhmemmiksi vuosi vuodelta, tai ainakin kaikkialta tunkevat mediat tuputtavat meille uskomattoman tyhmiä asioita. Tässäpä hiukan avautumista juuri nyt itseäni ärsyttävistä ilmiöistä.

Avasinpa tuohon taustalle TV:n ja sieltäpä tuli kolmoselta joku tekstiviesti-tietokisa. Palkintopotissa oli mukamas 7500 euroa ja kysymys niinkin haastava, kuin "Näytelmiä esittävä laitos?", ja vastauksesta näkyvillä "t*att*ri". Ja vielä juontajatyttönen jakelee lisää vihjeitä, kun on kyseessä noinkin vaikea tehtävä. Siis kukahan näihin oikein osallistuu ja onkohan näissä kukaan koskaan mitään oikeasti voittanut? Taitaa tuo summakin olla vain tv-yhtiön keräämä saldo ja sitten lopulta joku omista työntekijöistä otetaan suoraan lähetykseen puhelinhaastatteluun voittajana. Tunteekohan joku suurta älykkyyttä kun noita "ratkaisee" (itseltä ei ole koskaan mennyt 5 sekuntia kauempaa noitten ratkaisemiseen kun on silmiin osunut, mutta silti ei ole tullut mieleenkään koskaan osallistua) ja sitten lähettää tekstiviestin vain saadakseen jonkun "oikein mutta ei voittoa"-kuittauksen? Kenellä on ylimääräistä rahaa tällaisiin syydettäväksi? Näiden pelien ja chattien yms. kehittelijät ovat varmaan ylpeitä työstään ja tuntevat todella edistävänsä ihmiskuntaa tuotoksillaan. Mutta toisaaltahan on moraalisesti väärin antaa tyhmien ihmisten pitää rahansa.

Toinen asia mitä en voi käsittää, ovat erilaiset julkkisjuorulehdet. Nämä täydellisen älyllisen rappion äänenkannattajat, Seiska ja Katso etunenässä, tekevät kyllä kaikkensa lukijoidensa tyhmentämiseksi. Kuka oikeasti maksaa siitä roskasta mitä nuo suoltavat ja kuinka köyhää on niiden ihmisten elämä, jotka noita lukevat? Ketä voi kiinnostaa tieto siitä, että "Julkkis aloitti autokoulun" tai "Julkkis osti Lidlistä olutta"? Onko näiden lehtien tapa maksaa näistä "mullistavista ilmiannoista" vain salajuoni ihmisten totuttamiseksi laajempaan "vasikoi naapurisi ja sukulaisesi"-kampanjaan.

Ja sitten viimeisenä musiikkiin. Taas töistä ajellessa altistuin soittolistojen määräämään audiosaasteeseen ja siellä on kyllä nyt tehosoitossa muutamia "tuotteita", joiden huonous saa verenpaineen kohoamaan. Tässäpä tämänhetkiset minun "musiikki-inhokkini":

1. Uniklubi
Otetaan Yön ja Dingon kaikki huonot puolet ja kliseet ja lyödään ne samaan pakettiin. Sitten vain "muka herkkiä" poikia (kaveri väitti että näille olisi joku trenditermi "emo", joka siis tulee jotenkin emotionaalisesta) ja kauheat kajalit naamaan. No, ehkä minun ei kuulukaan olla tämän bändin kohderyhmää.

2. Lovex
Melkein sama kuin edeltäjänsä, mutta vaihdetaan vaan kieli englanniksi. Voin melkein kuvitella levy-yhtiön brainstormingin nimen keksimiseksi: "Siis meidän pitäis niinku löytää tälle bändille viilee nimi. Siin pitäs niinku olla jotenkin rakkaus tai joitain. Eli siis niinku love. Ja siinä pitäis olla niinku jotain kapinallisuutta kans, niinku X. Love+X, eli Lovex. Siis aivan ihkua. Ja tää siis niinku kai sit lausuttais sillee loveks. Se olis sillee nii paljon viileempää". Ja samalla kaavalla sitten kaikille "artisteille" hienot taiteilijanimet, arkistoista esille Negativen ylijäämäbiisit ja ei kun studioon.

Kylläpä teki hyvää hiukan avautua. ;-)